Normandian rannat ja Karjalan kannas 1944
Normandian maihinnousu alkoi 65 vuotta sitten kesäkuun 6.päivänä 1944. BBC toisti radiolähetyksissään aamusta alkaen historian suurimman sotaoperaation tunnusta "syksyn viulujen pitkät nyyhkytykset".
Stalinin liittoutuneille antaman lupauksen mukaisesti venäläiset iskivät kolme päivää myöhemmin Karjalan kannaksella.
Sotahistorioitsija Anthony Beeverin mukaan ilman onnistunutta läntisen rintaman syntymistä Ranskassa puna-armeija olisi saattanut jatkaa etenemistä Reiniltä ja päätynyt Atlantille.
Puna-armeijan suurhyökkäys Kannaksella torjuttiin vasta kesäkuun 22.päivä Ihantalassa - taistelussa joka on yksi sotahistorian "ihmeistä". Venäläiset eivät päätyneet Pohjanlahdelle. He keskittivät suomalaisten torjuntavoittojen jälkeen sotakoneistonsa koko voiman etenemiseen Euroopan rintamalla.
Maailmalla Normandian D-Day on nostettu esille Ihantalaa näkyvämmin juhlavissa vuosipäivän vietoissa, sotakirjeenvaihtaja Ernest Hemingwayn raporteissa ja Hollywood-filmeissä, viimeksi Steven Spielbergin "Sotamies Ryanissa".
Yhden vuorokauden aikana Omaha Beachin maihinnousulohkolla kaatui kolmisentuhatta amerikkalaista. Spielbergin elokuva alkaa tästä kaaoksesta.
Kesäkuun vuosipäivien tienoilla Normandian maihinnousupaikkojen kylissä ja kaupungeissa amerikkalaiset turistit ovat tervetulleita vieraita. Tähtiliput ovat esillä, ja sotamuseot ovat täynnä kävijöitä. Tänä vuonna, huhtikuusta alkaen, eräässä Pariisin puistossa vietettiin Amerikka-kuukautta. Esillä oli tavanomaisten Americana-tunnusten lisäksi Normandian maihinnousun jälkeistä kalustoa jeepeistä Sherman-tankkehin.
Omaha Beachin lähistöllä näkee kesäkuussa englanninkielisiä tekstejä, jotka toivottavat vielä elossa olevat sotaveteraanit tervetulleiksi sanoin "Welcome to our liberators!" Vaikka "vapauttajina" olivat myös britit ja kanadalaiset, näkyvimmät toivotukset kohdistuvat amerikkalaisiin.
Omaha Beachin jyrkänteiden yläpuolella levittäytyvällä golfkentällä melkoinen osa pelaajista on amerikkalaisia ja brittejä. He saattavat nähdä meren puoleisia väyliä kiertäessään alapuolellaan kaikkien maihinnousupaikkojen panoraaman bunkkereineen. Jokainen väylä on nimetty liittoutuneiden komentajien mukaan: Eisenhower, Montgomery, Patton...
Omaha Beach Golf Clubin tuntumassa, amerikkalaisen hautausmaan 70 hehtaarin laajuisella nurmikentällä on 9 387 valkoista ristiä. Tämän vuoden kesäkuun kuudentena siellä puhui presidentti Barack Obama.
Vuosijuhlapäivinä jazz-orkesterit, katuteatterit ja ulkoilmaelokuvat kiertävät maihinnousualueiden kyliä ja kaupunkeja kertomassa viattomuuden ja yhteisten arvojen ajasta, jolloin amerikkalaiset olivat todellisia vapauttajia. Kun kulkee Normandiassa, se tuntuu olevan yhä henkisesti lähellä Amerikkaa ja Americanaa. Näin siitäkin huolimatta, että maihinnousua pohjustaneissa pommituksissa kuoli 15 000 ranskalaista siviiliä.
Samanlaisen Americana-myytin olen nähnyt olevan yhä elossa Kiinan läntisen Yunnanin maakunnan Kunmingissa ja Lijiangissa. Amerikkalaiset "Lentävät tiikerit" lensivät näistä kaupungeista pommittamaan japanilaisten huoltoteitä Burmassa. Harvat elossa olevat lentäjäveteraanit otetaan vastaan Yunnanissa suurina sankareina. Muistopatsaitakin on pystytetty.
Merkillistä on, että amerikkalaiset ovat samalla tavalla tervetulleita myös kaiken kärsineessä Vietnamissa, vaikka täällä käydyn sodan veteraanit ovat kaukana toisen maailmansodan soturimyyteistä.
Sotasankareita ja sankarillisia taisteluita ei ole enää synnytetty kansakuntien muistiin sitten Normandian ja Ihantalan päivien.
Toisen maailmansodan rintamilta, Normandiasta, Karjalasta ja monelta muulta taistelukentältä palanneet eivät ole olleet halukkaista puhumaan sodasta. Puolen vuosisadan takainen sotasukupolvi tyytyi rakentamaan sodan raunioille vähin äänin uuden elämän ja hyvinvoinnin.
Kolme vuotta Normandian maihinnousun jälkeen liittoutuneiden maiden hallitukset aloittivat Euroopan jälleenrakennuksen Marshall-avun turvin.
Neuvostoliitto torjui tarjotun avun ja esti myös satelliittinsa ottamasta tätä vastaan. Myös Suomi kieltäytyi avusta ja jäi näin pariksi vuosikymmeneksi läntisen taloudellisen yhteistyön ulkopuolelle.
Sotakorvausten pakottamana Suomi jatkoi uuden teollisen pohjan rakentamista - yksin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Kun me muistelemme sotia, ehkäpä meidän pitäisi riisua vaatteemme, maalata vartalomme siniseksi, kulkea nelinkontin koko päiväa ja röhkiä kuin siat. Se olisi varmasti sopivampaa kun ylevät puheet, lippujen heilutus ja hyvin öljytyt aseet."
- Kurt Vonnegut
Kommentoi 351 kommenttia